maanantai 20. heinäkuuta 2009

Monimuotoinen kaupunkiluontomme

Minni-neiti on lomalla, mikä on varsin ihanaa. Näin lomaillessa on aikaa katsella myös hieman ympärilleen ja tehdä toinen toistaan mielenkiintoisempia havaintoja. On upeaa, miten Helsinki herää henkiin auringon paistaessa, kukat kukkivat ja elämä hymyilee kaikille aina citypupuista Kauppatorin tappajalokkeihin.

Luonnon monimuotoisuus ei kuitenkaan ulotu pelkästään eläin- ja kasvimaailman edustajiin, vaan myös meillä ihmisillä on omat, kesäiset erityispiirteemme. Tässä esittelyssä vain muutama, miespuolinen kesärotu. Kolmijalat kirjoittakoot omat oppaansa... ;D Pim!

a) Kattokaa mun napaa -lokki: Vaikka kuinka yrität kääntää päätäsi pois, se on yhä siinä. Nimittäin paidaton, lihava lokki. Yleensä urospuolinen, elämänsä ehtoopuolella oleva yksilö, joka kuvittelee olevansa vielä kuumaa kamaa naaraspuolisten lajitoveriensa silmissä. No ei se ole, ei. Viihtyy erityisesti terasseilla ja autotallien läheisyydessä, ravinto koostuu lähinnä keskioluesta ja makkarasta.

b) Vähäkssairaankivaaollakesätöissääääh!-citypupu: Lihaksikkaat, ruskettuneet käsivarret ja uskomat-to-man nyrpeä naama. Asennetta enemmän kuin pienessä kylässä, mutta asiakaspalveluhenkisyyttä ei senkään vertaa. Puhun tietenkin työpaikkojen kesävahvistuksista ja muista kesätyöläisistä. Nukkuvat talviunta (koulussa), mutta heräilevät kesälaitumille mailapojiksi jälleen auringon ilmestyessä taivaalle. Eivät vielä kypsiä yksilöitä, joten annetaan hautua vielä muutama vuosi...

c) Terassikarhu: Istuu aurinkolasit nokallaan (tai vaihtoehtoisesti rennosti päälaella) keskellä terassia, raajat letkeästi levitettyinä ympärilleen. Terassikarhu on varsinainen alfauros, joka mittailee ympärillä olevia saalispaloja jatkuvasti sillä silmällä. Tätä lajia naispuolisten kesänviettäjien kannattaa varoa. Viihtyy yleensä trendikkään ravintolan terassilla, monta kesää putkeen. Tämän jälkeen muuttuu joko Nassu-possuksi tai Kattokaamunnapaa-lokiksi juoma- ja pariutumistavoista riippuen.

d) Nassu-possu: Pariutunut melkoisen tyrannin kanssa, joten ensimmäistä kertaa ulkona koko vuonna. Yleensä vaimon tärkkäämä paita yllään ja hiljainen, hieman vaivautunut ilme kasvoillaan. Tietää olevansa väärässä paikassa, väärään aikaan. Liikkuu ryhmäytyneenä muiden nassu-possujen kanssa, mutta keskustelu ei kulje, vaan kaikki istuvat hiljaa tuoppiensa edessä. "Juodaan nyt kun kerrankin saadaan"

Naislajeja en uskalla edes arvailla, arvatenkin Minni on edustettuna lähes jokaisessa niistä.. Pim! :D

keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

Miehiä laukun täydeltä!

Naisen käsilaukku on varsin sietämätön paikka, koska sitä ei kerta kaikkiaan ole suunniteltu arjen pikku ilojen keskelle. Otetaan esimerkiksi puhelin, jonka pahaa aavistamattomasti tipahdutat käsivoidepurnukoidesi ja kalenterisi iloiseen sekamelskaan, etkä tietenkään, tietenkään, sille varattuun pieneen läpykkeeseen, joka on ihan vain sitä tarkoitusta varten ommeltu veskaasi. Kokemuksen syvä rintaääni ei myöskään muista varoittaa sinua, sillä et näköjään ole vielä(kään) ääntä sisäistänyt. Otat laukkusi mukaan, suuntaat kauppareissulle ja paha-aavistamattomana seisoskelet keskellä kauppajonoa. Kun vihdoin pääset kassalle tuhannen vuoden odotuksen jälkeen, käsilaukkusi alkaa yhtäkkiä hyppiä railakkaasti raikuvan Tartu tiukasti hanuriin -biisin tahtiin (Katan rakastettava keino muistuttaa minua viikonlopun bileistä, siis tanssin pöydällä vain ihan vähän aikaa?).

No mutta - tottakai ensin pöyhit aarrearkkuasi vaihtosukkikset sivutaskuista lennellen, kun muut jonottajat katsovat sinua juurikin SILLÄ tavalla (=Mee Jo Senki Ämmä -ilme). Joo ei löydy puhelinta. Tämän jälkeen ei ole muita vaihtoehtoja, kuin että lasket laukkusi lattialle ja oksennat koko sen sisällön pitkin pituuttaan koko kassajonon nähtäväksi. Viime kerralla olin ilokseni säilönyt mukaani muun muassa kourallisen kukkasipuleita?

Toki voisit vain yksinkertaisesti jättää vastaamatta puhelimeen, mutta jostain syystä se ei siinä paniikin ja kiukun keskellä koskaan tule mieleen.

Vaikka en vieläkään osaa sujauttaa puhelintani oikeaan lipareeseen, käsilaukkukommellukset ovat saaneet minut tekemään seuraavan (vaikkakin ihan järjettömän pinnallisen) päätelmän: miehet ja käsilaukut - ne ovat todellakin samalta planeetalta.

Perustelut:

1. Mies ja käsilaukku toimivat kumpikin täydellisesti, niin kauan kun et ahda niihin liikaa tavaraa.
2. Et koskaan muista mitä viime kerralla tapahtui, kun työnsit puhelimesi väärään paikkaan. Tämä voi myös johtaa aikamoisiin Pom-fiiliksiin.
3. Jos työnnät näppisi liian syvälle, et koskaan voi tietää mitä kourastasi lopulta löytyy.
4. Molemmat ovat kovin kauniita katsella, mutta tulevat aika kalliiksi.
5. Käsilaukku ja mies - hyvällä suunnittelulla varustettuna ehdottomasti naisen paras ystävä.
6. Vaikka kuinka lupaisit että tämä on elämäsi viimeinen laukku, joka syksy vastaan kävelee entistä parempia malleja...
7. Parhaat ovat ehdottomasti aitoa nahkaa (ja sisältävät mielellään myös kultakoristeita... Pim!)
8. Liian monen laukun (ja miehen) hankkiminen voi johtaa tuhoon. Siksi on parasta tyytyä vain yhteen perusmalliin, se kun sopii (lähes) kaikkiin tilanteisiin.
9. Molemmat vaativat vuosien harjoittelua, jos haluat oppia tunkemaan tavarasi oikeisiin paikkoihin.
10. Myös käsilaukut ovat miesten suunnittelemia.

Mutta jos miehet ovat käsilaukkuja, mitä me naiset sitten olemme? Sorkkarautoja vai? ;D

maanantai 13. heinäkuuta 2009

Silikoni, joka naisen paras ystävä?

Tässä eräänä päivänä kuntosalini saunatiloissa osui silmiini aikamoinen näky. Tapanani ei ole tuijotella muita naisia suihkussa, mutta tällä kertaa vesikopista tunkeutui sellainen tissiamatsoni, että en voinut muuta kuin kauhistella. Nainen sinänsä oli siro ja pieni, mutta hänen rintavarustukseensa oli tungettu niin paljon silikonia, että neitokaisen aiheuttamat vesiputoukset suihkusivat melkein meidän muiden silmille (no okei, ehkä ihan pikkiriikkisen liioittelen :D).

Nykymuoti suosii pieniä rintoja ja harva malli on hoikassa pojanvartalossaan kovinkaan muodokas, silti silikonirinnat yleistyvät jatkuvasti. Martina Aitolehti jopa kuvittelee, että puolet suomalaisnaisista olisi operoitua kansaa. Myös muihin kauneusleikkauksiin kulututetaan jatkuvasti enemmän rahaa.

Hassuinta on, että vaikka kauneuskirurgia maksaa enemmän kuin tämän neidin kolmen kuukauden shoppailureissut yhteensä, siitä halutaan pitää mahdollisimman pientä ääntä. Naapurin Niina ei missään nimessä saa huomata nenäsi korjausleikkausta, rintavarustuksesta puhumattakaan!

Omat rintani ovat aivan normaalikokoa, enkä ole koskaan harkinnut suunnistavani leikkaukseen vain ulkonäön takia. Tutkimusten mukaan myös miehet pitävät enemmän luomurinnoista (ja tietenkään en tähän väliin yhtään sopivaa linkkiä löytänyt, ehkä Minniä on huijattu? :D). Silikonirinnat koetaan turhamaisina ja noh, luonnottomina.

Ja millaisiksi silikoniamatsoni muuttuu vanhetessaan? Apua!

Toisaalta ymmärrän naisia, jotka AA-kuppeineen kuolaavat sen täyteläisen C-kupin perään. Vaikka muotiala suosii poikatyttöjä, me tytöt usein kuvittelemme, että tarvitsemme lisätäytettä kelvataksemme Megan Foxin perään kuolaaville kolmijaloille. Etenkin murrosiän kokemukset vaikuttavat paljon siihen, miten lopulta vartalomme koemme. Aikuisena sitten yritetään opetella sitä totuutta, että olivat rintasi sitten millaiset tahansa, se on se kaikki muu millä on merkitystä... :)

Kuinka paljon ulkonäköpaineita miehillä on ja millaisia ne ovat? Peniksenkehittimet ja -jatkeet ovat varsin tunnettu keino parannella itseään, mutta kuinka moni haaveilee vaikkapa korvien pienennyksestä tai ihon mikrohionnasta? Kertokaahan miehet Minni-neidille mistä puristaa ja minne varistetaan?

torstai 9. heinäkuuta 2009

Tekstaa, ei tekstaa...

Prinssi Uljas tekstasi minulle viikonloppuna, itse asiassa hän on tekstannut minulle joka ikinen päivä viime ja tällä viikolla. Olen ollut varsin kiireinen nainen (hei ale-sesonki parhaimmillaan), joten olen toki vastannut viileän kohteliaasti, mutta en ole itse ottanut yhteyttä häneen lainkaan (yhtä pikkiriikkistä virhesiirtoa lukuun ottamatta...).

Yleisen viestittömyyden ansiosta Prinssi Uljas käy aika kuumana. Jos sinä mietit miksi, Minni-neiti selvittää.

Katsokaas rakkaat, joka ikinen Näin Korjaat Korean Miehen -säännöstön numero yksi on ehdoton: älä näytä olevasi kiinnostunut. Mitä kauemmin mies joutuu sinua tavoittelemaan, sitä enemmän hän sinua haluaa. Tämä on tylyä (ja varsin hölmöä), tiedän, mutta kantapään kautta opittu taito. Sitä, miksi miehet näin toimivat, on kysyttävä heiltä itseltään... Itse he syyttävät siitä "menneiden aikojen metsästysviettiä". Voin kuitenkin paljastaa sen olevan tavanomaista kolmijalkojen kummallisuutta, pakko saada se, mitä ei voi saada - tiedättehän... ;)

Ja sitten siihen virhesiirtoon: sattui nimittäin niin, että Minni-neiti joi lauantaina kuohuviiniä, ja hetkellisen hölmöystilan ansiosta lähetti Prinssi Uljaalle aivan järjettömän härskin seksiviestin. Viestin sisältöä en nyt tässä lähde sen enempää ruotimaan (eräs nimeltä mainitsematon KATA on kaiken takana), mutta lähetin sen sitten Prinssi Uljaan sijaan ensin Katan isukille, joka on numerovalikossa seuraavana. Päättäväisenä neitinä minä ja kaksi skumppapulloa lähetimme viestin vielä uudestaan, tällä kertaa oikeaan osoitteeseen.Tämän kaiken toiminnan ansiosta tapahtui kolme varsin oletettavaa tapahtumaa:

a) Minni-neiti oppi, mitä tapahtuu jos sekoitetaan yksi kappale Kataa, Minniä ja Kahta Iloista Skumppapulloa
b) Minni-neiti oppi, ettei enää koskaan ole Kahden Iloisen Skumppapullon ja Katan seurassa yhtä aikaa (no ainakaan kahteen viikkoon, hahaa!)
b) Katan isukki soitti yhden erittäin hämmentyneen puhelun seuraavana päivänä (äh).

Tapahtui myös yksi varsin kummallinen seikka:

c) Prinssi Uljas käy, mikäli mahdollista, vieläkin kuumempana. Voisiko joku selventää?

Onneksi alennusmyynnit jatkuvat vielä kuumana, joten voin kuluttaa kaiken kuumeiluni prinssien sijaan pilkkahintaisiin kenkiin. Pim! ;D

tiistai 7. heinäkuuta 2009

FlashDeitti osui ja upposi!

Pim ja pim! Viime perjantain FlashDeitti sujui loistavasti ja porukkaa oli jo varsin mukavasti mukana. Teatterin jatkotkaan eivät jättäneet ketään kylmäksi, sillä olimme kiltteinä tyttärinä hommanneet seurueellemme loistavan juomatarjouksen (pim). Upeaa seurata oman idean kasvua pikkuvauvasta isoksi tytöksi, kannattajajoukko on kerta kerran jälkeen suurempi ja Minni ja Kata niii-in tyytyväisiä neitejä!

Miesenemmistön seurauksena Kata värväsi muutaman lisädeittaajan Teatterin terassilta, mikä olikin varsin hauska idea. Aurinkoisesta säästä nautiskelevat ihmiset lähtivät innoissaan leikkiin mukaan, liekö skumppa-tarjouksellakin ollut osuutensa asiaan?

Illan kuluessa ainakin allekirjoittanut näki muutamia sydämentykytyksiä puolin jos toisinkin... ;) Homman perimmäisenä tarkoituksena on tietenkin hauskanpito, mutta suukot ja Sen Oikean löytyminenhän on aina suurta plussaa, eikös?

Ohessa hieman kuvia tapahtumasta. Olemme mustanneet deittaajat aina nassuista varpaisiin, koska yllärikuvat netissä eivät koskaan ole iloinen tapahtuma... Vai?

Ja jos et vielä(kään) tiedä mistä puhun, tarkastahan täältä.




lauantai 4. heinäkuuta 2009

Jeesus tulee, ota koppi!

Kävelin eilen töistä kotiin, aurinko paistoi ja Minni-neidillä oli varsin hyvä mieli. Pyörällä suhahti viereeni ihan hyvännäköinen kolli, joka alkoi jutella niitä näitä. Aluksi olin kohtaamisesta ihan mielissäni, mutta nopeasti paljastui herran todellinen aikomus: hän halusi käännyttää minut Jeesuksen Kristuksen seuraajaksi ja oli ilmeisesti itsekin aikamoinen jeesus kristus. Kerroin hänelle että välini yläkertaan ovat ihan kunnossa, enkä tällä hetkellä kaipaa pyöräilevien kolmijalkojen apua uskonasioideni selvittelyyn.

"No mutta jos et halua tulla mukaani Jumalan huoneeseen, niin voisitko kuitenkin ottaa suihin?"

"Öh?!"

Kohtaamisemme oli uskomaton ja taisinkin toivottaa herran taivaan porteille. Se sai minut kuitenkin pohtimaan, millainen olisi suhde todella uskonnollisen herrasmiehen kanssa?

Himouskovaiset säästävät halujaan, eli seksi ei tule kuuloonkaan. Missä sitten menee raja? Onko esimerkiksi suutelu jo kielletyllä listalla? Lentosuukko? Itse olen sitä mieltä, että sulojen säästäminen avioliiton porteille asti on täyttä hulappaa, mutta toki siinä on myös hyviä puolia.

1. Sukupuolitaudit ja ei-toivotut raskaudet ovat sula mahdottomuus.
2. Joo ei ole enää muita hyviä puolia.

Lisäksi saat heittää hyvästit romanttisille viini-illallisille, koska uskovaisethan eivät moista harrasta (vaikka Jeesus ryyppää Raamatussa koko ajan?!), leffailloille (televisio ja elokuvat ovat syntiä) ja jopa häävalssille. Suhde voisi olla aika vaikea ja vaatisi paljon myönnytyksiä. Toisaalta rakkaus ei rajoja katso, vaikka vinkkupullon ja Jude Law'n upean takapuolen hyvästeleminen voisikin tuottaa vaikeuksia, ainakin Minnille... :D

Noh, komeista kirkkokuorolaista hieman säännöstöä ja esimakua tässä...

Ai niin, eilenhän järkkäsimme jälleen FlashDeitit (tai okei, Kata oli enemmän hommaa luotsaamassa :D)! Porukan ilmeistä päätellen meno oli loistavaa, jatkot järkkäsimme tällä kertaa Teatterissa... Jos et vielä tiedä mistä puhun, otappa selvää... Pim!