Suomi-Ruotsi maaottelu julistetaan alkaneeksi

Tietämättömille tiedoksi, että olemme jo tiistaista asti tallanneet Tukholman katuja (kolmet korkkarit tanssittu/ shoppailtu rikki ;D). Yllätysreissulle oli pakko päästä, sillä loppukesästä on pakko ottaa kaikki irti (ja luonnollisesti myös kauppoihin saapunut syysmuoti siivitti päätöstämme melkoisesti).

Eilisen leffan jälkeen suuntasimme Stureplanille juhlimaan ja siellä törmäsimme huutavaan vääryyteen:

Tanssimme lattaritangoa (älä kysy mitä se on) pöydällä, kun huomasimme kolmen syötävän näköisen håkanin tuijottavan meitä juurikin sillä tavalla. Emme antaneet sen häiritä iloamme, mutta hetken päästä saimme kolme cosmopolitania pöytäämme. Drinksujen varjolla myös håkanit iskivät pöytäämme (jolloin päätimme kivuta alas sieltä, pikkuhousujen näkemisestä voi ruotsalainenkin pyörtyä :D), ja esittäytyivät. Pojat osoittautuivat varsin mukaviksi, mutta ongelmia ilmeni, kun he saivat tietää, että olemme suomalaisia. Heistä se oli nimittäin varsin yllättävää.

Heidän mielestään me suomalaistytöt olemme yleensä vaisuja ja hillittyjä, kansaa joka ei puhu eikä pussaa? Ihmisiä, jotka eivät todellakaan osaa nauttia elämästä (ja *köh* tanssia pöydällä?). Olimme ymmällämme, luulin että tuo iänikuinen virsi suomalaisista on jo mennyttä - olemmehan paljon matkustavaa, sosiaalista ja varsin ystävällistä kansaa (jos Viroa reissaavia viisikymppisiä känniturreja ei oteta lukuun). Nyt on kyllä pakko kehitellä jotain ruotsalaiskollien pään menoksi ja näyttää kerta kaikkiaan mistä meidät suomalaiset on tehty. Maineemme on pelastamisen arvoinen, joten hyviä ideoita otetaan vastaan sähköpostilla, Facebookissa ja vaikkapa blogissani.

Edellistä tuomiota lukuun ottamatta kaikki on sujunut varsin loistavasti ja Minni-neiti kuhertaa tyytyväisyydestä. Yllätysreissut ovat parasta maailmassa, etenkin kun pääsimme majoittumaan oikein Latvian tasavallan piikkiin. Ystäväni Asja nimittäin työskentelee Tukholmassa Latvian suurlähetystössä, joten edustusasuntokin on sen mukainen... Jahka saan maineemme korjattua, voin hypätä ikuisiksi ajoiksi Tukholmaan ja syödä joka päivä frukost på Mocco, eller hur?

Pim, tänään kuitenkin jo kotiin *voih*.