Samperi, pakko myöntää. Illalla se iski. Oli tosi, tosi kummallista yksin ja kaipasin silitystä ja läheisyyttä ja äh. Voisinkohan vuokrata sellaisen yö-miehen itselleni? Ihan vaan pitämään sylissä? En kestä jos ensi yö on samanlainen...
Pelottaa että tein väärän ratkaisun. Entä jos Eksä olikin "se oikea"?
Onneksi sain kuitenkin illalla unta, hyvä merkki ja voi parantaa vielä maailman... Odotellaan...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Löysin sattumalta blogisi juuri ja aion vastedes seurata sitä armotta, joten toivottavasti jatkat ahkerasti raportointia!!!?
VastaaPoistaItse sinkkuna oon villeissä päiväunelmissa miettinyt tällaista blogia, mutta ei valitettavasti oo tarpeeksi aikaa perustaa... Nautin siis sinun kirjoituksistasi :) tuntuu välillä että ne olisi minun kynästäni, niin kuin tämä halipula kirjoitus.. sinkkuus yhdistää!
terkuin neljä vuotta nuorempi sinkkunainen :)